Tämä blogiteksti on jatkoa 21 päivää ja Kehoni on temppelini -kirjoituksille ja myöskin päättää New Year, New Me -kurssini ihanan Laura Plumb:in ohjauksessa. Tuntuu haikealta, mutta olen saanut kurssista niin paljon, että siitä riittää pohdittavaa pitkäksi aikaa. Viimeisen viikon teemana oli HEART ja nyt aion puhua sinulle sydämestäni.
Tiedäthän, kun jotain sanaparia toistetaan liian paljon, se muuttuu kliseeksi ja sen merkitys haalistuu. Ihmisiä jotka hokevat kliseitä pidetään helposti tyhjänpuhujina. Kliseellä on kuitenkin saattanut olla aikojen alussa syvempi merkitystä, ja ehkä juuri siksi siitä on tullut niin suosittu sanonta. Tässä tekstissäni otan kunnianhimoiseksi tavoitteekseni palauttaa merkityksen kliseeseen ”follow your heart”, suomalaisittain ”kuuntele sydäntäsi”. Tällä viikolla olen itse elänyt sydäntäni kuunnellen ja tarkoituksenani on jatkaa. Mikä siis on muuttunut?
Sydänkeskus on joogisesti myötätunnon ja rakkauden keskus. Se voidaan nähdä myös sielun/tietoisuuden asuntona. Kaikki ympärillämme ja myös me itse olemme jatkuvassa muutoksessa. Oma kehommekin uudistuu n. 7 vuodessa kokonaan. Jokin on silti pysyvää. Psykologiäitini sanoisi, että pysyvää on perustempperamentti. Itse kuitenkin sanoisin, että pysyvää on sielu. Uskon, että sielumme tasolla olemme muuttumattomia, täydellisiä, puhtaita olentoja. Uskon, että sisimmässämme me olemme kaikki samanlaisia, kaikki yhtä. Minä olen kuten sinä, sinä olet kuten minä. Sydämen kuuntelulla viittaan siis sen ymmärtämiseen ja arjessa muistamiseen, että emme ole erillisiä olentoja. Erillisyys on mayaa, harhaa. Sydän edellä eläminen siis viittaa siihen, että pysähdyn aika ajoin muistamaan yhteyteni maailmankaikkeuteen ja sitä kautta myös juuri sinuun. Jos olet itsekin joogisella/henkisellä polulla, olet ehkä pohtinut aivan samoja asioita.
Sinun pitää rakastaa ensin itseäsi, jotta voit rakastaa muita. Tämä lause saa nyt aivan uuden merkityksen: Kun rakastat itseäsi, rakastat jo muitakin. Käänteisesti: Jos inhoat itseäsi, inhoat muitakin, sillä me olemme yhtä. Inhon tunne ylipäätään saattaa nousta erillisyyden harhasta, siitä ajatuksesta, että on huonompi kuin muut.
Entäpä ylemmyydentunto tai sen kääntöpuoli kateus? Mitä sydänkeskus sanoo niistä? Sain itse luikerrella kateellisuuden käärmeen kanssa syksyllä, kun ystäväni onnistui eräässä yhteisessä tavoitteessamme, ja itse taas epäonnistuin. Olin aiemmin ylemmyydentuntoisesti luullut olevani kateellisuuden yläpuolella, heh! Vastaparit kateellisuus ja ylemmyydentunto ovat inhimillisiä tunteita, mutta saavat tietysti kyytiä sydänkeskukselta. Sydän sanoo: Me olemme yhtä, ei ole eroa sinun ja hänen onnistumisillaan. Tähän väliin sallinette sisäpiirivitsin. Nyt kun vanhat veriviholliset SATS ja ELIXIA keskukset ovat yhdistyneet ja elävät sulassa sovussa, voimme sanoa, että on koittanut sydänkeskuksen aika. Voimme siis puhua meidän onnistumisistamme. Kaikki pelaa ja kaikki voittaa!
Entäpä juoruaminen, sillä kukapa ei pitäisi kunnon juorukerhosta? Sydänkeskus sanoo: Pysähdy ja mieti, puhutko nyt todella sydämesi äänellä. Miten sinä toivoisit muiden puhuvan sinusta? Teet itsestäsi juuri niin naurunalaisen kuin juorusi kohteesta. Kuulostanko jo pahimman sortin jeesustelijalta? Toivottavasti, sillä ei olisi mitään niin hienoa kuin muistuttaa edes kaukaisesti kyseistä lähimmäisenrakkauden lähettilästä.
Sydämen äänen kuunteleminen ei siis ole aina helppoa. Helposti sitä luiskahtaa erillisyyden harhaan. En kuitenkaan kanna siitä pahaa mieltä, sillä jokainen hetki on uusi mahdollisuus olla parempi ihminen. Jokainen hetki on mahdollisuus löytää todellinen itsensä. Puhdas. Kaunis. Loistava. Rakastava. Sydän.
Ihanaa alkanutta viikkoa sinulle kauniille sydämelle! ❤
Body & Mind by Hanna 